Etusivu

Saarnaajan sana

Viikko-ohjelmat

Opastus

Toiminta

Lähetystyö

Historia

Kuvagalleria

Kotisivuja

 

 

 

S A A R N A A J A N   S A N A

1/2010                                                      Jalopeura ja karitsa. Johanneksen Ilmestys 5:1-10.
Otsikon luvussa kuvataan Jeesusta sekä jalopeurana  että  karitsana. Kaksi aivan vastakkaista kuvaa tarkoittaen samaa persoonaa.

Näyssään Johannes itkee, koska näyttää siltä, että ei löydy ketään, joka olisi arvollinen avaamaan kirjan ja katsomaan siihen. Se oli kirja, joka toisi meille ihmisille takaisin kadotetun perinnön, yhteyden Jumalaan. Sitten sanotaan Johannekselle: Älä itke; katso jalopeura Juudan sukukunnasta, Daavidin juurivesa,  on voittanut, niin että hän voi avata kirjan ja sen seitsemän sinettiä.

Heti tämän perään Johannes näkee valtaistuimen ja Karitsan, ikään kuin teurastetun. "Ja se tuli ja otti kirjan valtaistuimella istuvan oikeasta kädestä." Ja sitten taivaan valtaistuinsalissa alkoivat valtavat juhlat.

Karitsana Jeesus voitti kuoleman, synnin, sairauden ja pahan vallan. Hän nousi kolmantena päivänä kuolleista ja sinetöi näin tehtävänsä täällä maan päällä. Hän sovitti meidän syntimme. Hän tarjoaa meille tänään pelastusta.

Jalopeura on eläinten kuningas. Jeesus on kuningasten kuningas. Kerran kaikkien polvien pitää notkistua Jeesuksen eteen ja tunnustaa: Jeesus Kristus on Herra. Jeesus elää tänään Isän valtaistuimen oikealla puolella. Hän ottaa vastaan meidän rukouksemme. Ne kerääntyvät tässä samassa luvussa näytettyihin kultaisiin maljoihin, jotka olivat täynnä suitsutusta, jotka ovat pyhien rukoukset.

Eräs mies kyllästyi koiraansa, koska se räksytti ja otti hänen hermoilleen. Hän päätti antaa sen eläintarhaan ja sanoi, että laittakaa tuo koira leijonan kanssa samaan häkkiin. Hän päätteli, että leijona kyllä pistää sen suihinsa hyvin pian. Mutta mitä tapahtui: leijona ja koira tulivat hyviksi ystäviksi ja koko kaupunki tuli katsomaan ihmettä: leijona ja koira samassa häkissä sulassa sovussa. Mies päätti, että minä haen koirani takaisin. Hän meni eläintarhan hoitajalle sanomaan sen. Hoitaja sanoi: "Jos haluat koirasi takaisin, mene itse hakemaan se, minä en sitä hae. Leijona repii minut palasiksi."

Pakene Jeesuksen, Juudan leijonan, jalopeuran, suojaan. Hän valmisti sinulle turvapaikan, eikä kukaan voi ryöstää sinua Hänen kädestään. Kun lähdet täältä ajasta, saat elää Hänen kanssaan iankaikkisesti. Sen takaa sinulle Jeesus: Karitsa ja Jalopeura.

Siunattua uutta vuotta 2010, toivoo pastori Eero.

 

11/2009                                                    Jeesus: Rauhanruhtinas, Jes. 9:5.

Profeetta Jesaja antaa Jeesukselle neljä eri nimeä tuossa otsikon Raamatunkohdassa. Yksi nimistä on: Rauhanruhtinas. Maailmaan ei ole monista yrityksistä huolimatta saatu aikaan rauhaa ja se johtuu ennen kaikkea siitä, että oma etu ajaa aina rauhan edelle. Itse asiassa maailmanhistoria tähän hetkeen asti osoittaa, että sotavuosia on ollut paljon enemmän kuin rauhan vuosia. Raamatun sana on totta: Rauhan tietä he eivät tunne. Room. 3:17.

Rauhanruhtinas, Jeesus, tuo jo nyt rauhan kaipaavaan ihmissydämeen. Jokainen, joka kääntyy Jeesuksen puoleen, saa kokea osakseen Jumalan armon ja sen myötä rauhan. Jumalan armo tuli osaksemme Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan lihaksituleminen tapahtui yli 2000 vuotta sitten. Siitä me erityisesti kerromme aina joulun aikaan. Johanneksen jouluevankeliumi kuuluu näin: "Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme." Jumala tuli alas maailmaan ja toi meille armon. Armon saat osaksesi, kun vain otat sen lahjana vastaan. Silloin saat kokea, mitä on Jumalan rauha, josta sanotaan: Se on kaikkea ymmärrystä ylempi. Fil. 4:7.

Rauhanruhtinas tuo kerran pysyvän rauhan myös maan päälle. Hän tulee ja perustaa 1000-vuotisen rauhanvaltakunnan, jossa kaikki elävät sovussa keskenään. Ne, jotka ovat ottaneet Jumalan armon vastaan tämän elämän aikana, ovat oikeutetut pääsemään tuohon Rauhan valtakuntaan. "Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta." Ilm. 20:6.

Jumalan luona on Elämän kirja. Ja kerran aikojen lopulla Elämän kirja avataan ja ne joiden nimet on kirjoitettu tuohon kirjaan saavat hyvän osan, jota ei heiltä enää oteta pois. He saavat aina olla Herran kanssa. Mutta toiset, jotka hylkäsivät armon, mitä heille tapahtuu? "Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut Elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen." Ilm. 20:14-15.

Jumalako ankara? Siltähän se voi tuntua. Mutta hän tarjoaa koko ajan armoaan, ettei kenenkään meistä tarvitsisi joutua kadotukseen, tuliseen järveen. Armon ovi on auki. Jumalan palvelijana kehotan sinua: Ota vastaan Jumalan armo, niin ettei se kohdallasi jää turhaksi. "Katso nyt on otollinen aika, nyt on pelastuksen päivä!" 2. Kor. 6:1-2.

Rauhanruhtinas, Jeesus, odottaa sinun vastaustasi hänen armon tarjoukseensa.

Siunaten Eero Virtanen, pastori.

9/2009                                                        Ei rakkautta ilman tuomiota.

Miten rakkaus ja tuomio voivat kuulua yhteen? Luin esimerkin, joka valaisee asiaa. Seurakuntaan tuli vieraileva puhuja ja pastori sanoi hänelle: "Älä sitten viitsi puhua tuomiosta. Meidän seurakunnassa ei oikein pidetä sellaisesta puheesta." Vieraileva saarnamies sanoi, että minun tekstini on Johannes 3:16, pienoisevankeliumi. "Hienoa, hienoa", sanoi saarnaaja.

Kun saarnamiehen vuoro tuli hän aloitti tekstillä: "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo"....sitten hän lopetti lukemisen ja sanoi: "Anteeksi". Hän kääntyi seurakunnan oman pastorin puoleen ja kysyi: saanko jatkaa. Pastori punastui ja nyökkäsi. Sitten hän jatkoi..."joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."

Sitten hän saarnasi aiheesta "ei ole rakkautta ilman tuomiota." Rakkaus ja tuomio kulkevat käsi kädessä. Jeesus jatkaa Johannes 3:17-18 näin: "Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan."

Raamattu sanoo selvästi: "Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta." Roomalaiskirje 3:23. Ja vielä: "Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." Roomalaiskirje 6:23. Jos Jumala toimisi oikeudenmukaisesti, sen mukaan mitä me ansaitsemme, me kaikki joutuisimme kadotukseen. Ellen ymmärrä omaa tilaani ja sitä että olen kadotettu ilman Jeesusta, en voi ymmärtää myöskään Jumalan rakkautta. Raamattu sanoo vielä: "Kuinka me sitten voisimme välttää rangaistuksen, jos emme pidä arvossa sitä suurta pelastusta, jota itse Herra ensimmäisenä julisti." Heprealaiskirje 2:3.

Pelastus on Jeesuksessa. Jumala valmisti Jeesuksessa kaikille ihmisille mahdollisuuden pelastua. "Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän (Jeesus). Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla." Apostolien teot 4:12. Jumalan rakkaus on osoitettu meille Jeesuksessa. Mitään muuta vahvistusta ei enää tarvita. Se, joka uskoo Jeesukseen on pelastettu. Hän pääsee pois tuomion alta ja hänelle paljastuu, mitä tarkoittaa sana: "Jumala on rakkaus." 1. Johanneksen kirje 4:8,16.

Hyvää syksyä toivoo pastori Eero.

 

6/2009                                            Meidän rohkaisumme lähteet.

Kun joudumme henkilökohtaiseen kriisiin, mikä silloin neuvoksi. Ystävät, jotka ovat rinnalla, voivat auttaa tiettyyn mittaan. Mutta, entä kun ystävienkään apu ei riitä? On tilanteita, joissa ei ole ketään, joka ymmärtäisi tai kykenisi auttamaan. Tarvitsemme vahvempaa apua.

Pyhä Henki, joka ensimmäisenä helluntaina vuodatettiin opetuslasten päälle on sellainen ystävä, jonka Jeesus lähetti nimenomaan lohduttajaksi ja puolustajaksi. Uskovainen ihminen ei ole koskaan yksin. Hänellä on ystävä, Pyhä Henki, joka ymmärtää sellaisiakin asioita, joita kukaan muu ei ymmärrä. Pyhä Henki osoittaa meille, mitä rohkaisun lähteitä on olemassa meitä varten.

Ensiksi: Pyhät kirjoitukset, Raamattu. Raamattu on Jumalan rakkauskirje uskovalle ihmiselle. Sitä ei voi ymmärtää, ennen kuin on tullut uskoon. Siksi moni sanoo: "Raamattu on minulle täyttä hepreaa, en ymmärrä siitä mitään." Silloin tarvitaan valoa ja sitä valoa antaa Pyhä Henki. Kun pyydät Jeesusta oman elämäsi Herraksi ja Vapahtajaksi, niin huomaat, kuinka Raamattu avautuu sinulle aivan uudella tavalla. Sisälläsi syttyy valo, jonka Pyhä Henki tuo ja Raamatusta tulee Elämän leipä, jota ilman et voi olla.

Raamattu on otettava todesta. Kuuluisa herätyssaarnaaja Billy Graham joutui elämässään syvään kriisiin. Hän oli tullut uskoon, mutta ystävä Chuck Templeton oli saanut libelaariteologisia vaikutteita ja sanoi Billylle, ettei Raamattu olekaan kokonaan Jumalan Sanaa. Hän sanoi: "Billy, et voi olla ajattelematta. Jos niin teet, se on älyllinen itsemurha. Aivojen käyttämättä jättäminen on synti Luojaa vastaan." Hän antoi ymmärtää, että Billy oli joutunut hakoteille oman vahvan Raamattu-uskonsa kanssa.

Billy joutui kamppailemaan omantunnon ja älyn välillä ystävänsä sanojen tähden. Ratkaisu tapahtui eräässä seminaarissa. Hän oli monien kysymysten ristitulessa, eikä voinut muuta kuin lähteä yksin metsään. Hän istui kivellä avoin Raamattu edessään kannon päällä. Lopulta hän päätti hylätä epäilyksensä ja pysyä vakaumuksessaan. Hän sanoi: "Jumala, en pysty todistamaan tiettyjä asioita. En pysty vastaamaan kaikkiin ystävieni kysymyksiin. Uskon silti, että tämä kirja Jumalan Sanaa." Myöhemmin hän sanoi, että voidakseen elää, hänen oli kohdattava epäilyksensä.

Tämän päätöksen tehtyään hän totesi, että hänen uskonsa lujittui ja hän huomasi, että päätös toi hänen saarnaamiseensa aivan uutta voimaa, joka ei enää kadonnut. Hän sanoi, että evankeliumista tuli hänen käsissään kuin miekka. "Tuntui siltä kuin minulla olisi ollut käsissäni miekka ja Raamatun valta tuntui iskeytyvän ihmisten omaantuntoon ja se johti heidät antautumaan Jumalalle."

Billy Graham muistetaan. Ja  miksi? Siksi, että hän luotti kokonaan Jumalaan Sanaan ja etsi rohkaisua ja voimaa siitä.

Toiseksi: Hengellinen laulu ja musiikki on valtava rohkaisun lähde. Kun paha henki vaivasi kuningas Saulia, tuli Daavid ja soitti harppua ja Saulin ahdistus helpotti. Laululla ja musiikilla on kautta aikojen ollut parantava vaikutus ahdistuksessa, masennuksessa ja yksinäisyydessä oleville. Laulamalla voimme myös palvoa Jumalaa. Alkuseurakunnassa laulamisen merkitys korostui. Paavali sanoo: "Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne. Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä." Ef. 5:18-20. On sanottu, että laulaminen on luonnollisin, yksinkertaisin, rakastetuin ja hengellisesti innostavin kaikista hengellisten tilaisuuksien osanottomuodoista. On suora yhteys seurakunnan voimakkaan ja innostuneen yhteislaulun ja aktiivisuuden välillä.

Anna Jeesukselle mahdollisuus Pyhän Hengen kautta avata sinulle nämä rohkaisun lähteet. Huomaat, kuinka usko alkaa tehdä parantavaa työtä sinussa ja vaikuttaa hyviä asioita elämässäsi!

Hyvää kesää toivottaa pastori Eero.

 

 

4/2009                                                    Pääsiäisen sanoma.

Jesaja 53 luku on kuvaus kärsivästä Messiaasta. Jesaja ilmoittaa jo yli 700 vuotta aikaisemmin, että Jeesus tulee maailmaan ja kärsii ihmiskunnan syntien tähden ristillä.
    
"Kuka uskoo meidän sanomamme? Kuka ymmärtää Herran käsivarren voiman? Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta. Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta, jota olisimme ihaillen katselleet, ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet. Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet." Jes. 53:1-3.

Käännämme Raamatun lehtiä Uuden Testamentin puolelle ja luemme lääkäri Luukkaan kuvausta: Miehet, joiden käsissä Jeesus oli, pilkkasivat ja löivät häntä. He peittivät hänen silmänsä ja sanoivat; "Profetoi nyt! Kuka sinua löi?" Monella muullakin tavalla he herjasivat häntä. Luuk. 22:63-65.....Silloin he kaikki huusivat yhteen ääneen: "Kuolema sille miehelle! Päästä meille Barabbas!"....Pilatus vetosi uudestaan heihin, sillä hän halusi vapauttaa Jeesuksen. Mutta he huusivat vastaan: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!" Luuk. 23:18-21....Huutonsa voimalla he saivat tahtonsa läpi. Luuk. 23:23.

Palaamme Jesajaan: "Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa kautta me olemme parantuneet." Jesaja 53:4-5.

Johannes kirjoittaa Jeesuksen viimeiset sanat näin: "Se on täytetty:" Se tarkoittaa "kokonaan maksettu." Ihmiskunnan syntivelka tuli kokonaan maksetuksi. Meidän syntivelkamme ei rasita enää, koska Jumala itse Jeesuksessa sovitti meidät.

Pääsiäisen sanoma on riemullinen vapauden sanoma. Sinun ei tarvitse enää raahata syntisäkkiä harteillasi. Voit kääntyä Jeesuksen puoleen ja sanoa Hänelle: "Ota tämä painava reppu minulta." Voit tehdä aivan samalla tavalla, kun Jeesuksen rinnalla ristillä riippunut ryöväri. Hän kääntyi Jeesuksen puoleen ja sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." Jeesus vastasi:  "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa."

Jeesus muista minua, se riittää. Silloin Sinulle koittaa todellinen pääsiäinen!

Siunaavin terveisin pastori Eero Virtanen.

 

1/2009                               Isä meidän-rukous. Matt. 9-13. Luukas 11:2-4.

Jeesus opetti Isä meidän rukouksen opetuslapsilleen, kun he pyysivät häneltä: opeta meitä rukoilemaan.

Isä meidän rukous alkaa Jumalan ylistyksellä. "Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi, tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa..." Kun Jumalaa ylistetään, omat tarpeet ovat kokonaan taka-alalla. Ylistäminen on itse asiassa sitä, että ihminen siunaa ylöspäin, Jumalaa kohti. Tästä myös Isä taivaassa pitää. Hän haluaa olla yhteydessä luomansa ihmisen kanssa. Hän rakastaa jokaista ihmistä. Hänen suurin halunsa on, että jokainen maan päällä elävä ihminen puhuisi hänelle rukouksessa ja ylistyksessä. Jumala ei ole rajoitettu aikaan eikä paikkaan, hän voi samanaikaisesti olla missä vain. Ja hänellä on niin "suuret korvat", että jokainen rukous kantautuu hänen korviinsa.

Rukouksen toinen osa on pyyntöjä, anomista. "Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme.. ja anna meille meidän syntimme anteeksi..Tässä pyydetään leipää, ei mitään ylellisyyttä. Jeesus sanoo: "Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan." Ja mikä on se "kaikki tämä", josta Jeesus puhuu. Juuri jokapäiväiset tarpeet: elatus ja vaatteet. On kuitenkin muistettava, että tämä rukous ei ole helppo tapa saada Jumalaa tekemään puolestamme sellaista, mitä meidän itse tulisi tehdä. Tämä rukous ei kehota laiskuuteen, vaan osoittaa sen, että ilman Jumalaa meillä ei olisi ruokaakaan. Hän antaa  kasvun maalle, hänen hallussaan on elämän salaisuus. Kun rukoilemme näin, ilmaisemme uskomme Jumalan kykyyn järjestää ihmisen asioita myös käytännön elämässä.  

Taivaallinen Isä haluaa toimeksiantoja lapsiltaan maan päältä. Hän haluaa olla vuorovaikutuk-sessa meidän kanssamme. Ano siis, hän vastaa mielellään. Rukous ei kuitenkaan ole yksinpuhelua vaan vuoropuhelua, keskustelua Jeesuksen ja taivaallisen Isän kanssa. Kun me esitämme pyyntömme, tulee meillä olla aikaa myös kuunnella, mitä Jumala vastaa.

Tässä rukouksen osassa kaikkein tärkein kohta on: "Anna meille meidän syntimme anteeksi..." Ei riitä, että kollektiivisesti yhdessä rukoilemme Isä meidän rukouksen. Voimme toki silloinkin kokea syntien anteeksiantamuksen. Mutta ratkaisevaa on, onko sydämesi mukana rukouksessa ja tarkoitatko myös sitä mitä suullasi sanot. Pelkään pahoin, että moni meistä rukoilee Isä meidän rukouksen tämänkin kohdan ihan vain muodon vuoksi, koska näin on hyväksi havaittu ja lähtee muuttumattomana pois jumalanpalveluksesta. Sinun tulee sydämestäsi tarkoittaa sitä mitä sanot ja silloin syntisi annetaan anteeksi.. Kohdistaaksesi rukouksen paremmin koskemaan itseäsi sinun tulee rukoilla: "Anna minun syntini anteeksi...."

Kolmannessa osassa tulevat toisten tarpeet. "Niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet..." Anteeksisaanut on valmis antamaan anteeksi. Risti kuvaa anteeksiantamusta parhaalla mahdollisella tavalla: Ristin pystypuu kuvaa Jumalan anteeksiantoa meille ihmisille. "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan.." 2. Kor. 5:19. Ristin poikkipuu kuvaa anteeksiantoa ihmisten kesken. Raamatussa eräs palvelija sai suuren velan anteeksi. Kun hän tapasi henkilön, joka oli hänelle velkaa pienen summan, hän kävi käsiksi tuohon kaveriin ja sanoi: Maksa minkä olet velkaa. Hän ei ymmärtänyt, että oli saanut kaiken anteeksi ja yritti keinolla millä hyvänsä alkaa hankkia velkarahoja kokoon. Niinpä hän teki juuri toisin kuin Jeesus opettaa Isä meidän rukouksessa: niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet..." Vakavaa tässä on se, että jos me emme anna anteeksi toisillemme, ei taivaallinen Isä voi antaa meille anteeksi. Matt. 6:14.

Anteeksiantamattomuus on sellainen vankila, jossa ihminen saa kärsiä niin kauan kunnes nöyrtyy antamaan ja pyytämään anteeksi. Pahimmassa tapauksessa sairastumme fyysisesti. Anteeksiantaminen ei ole tunteen asia. Se on valinta, päätös: Minä annan anteeksi.  Tällä tiellä on suuri siunaus.

Neljännessä osassa tuodaan esille kiusauksen todellisuus.
"Äläkä saata meitä kiusaukseen... vaan päästä meidät pahasta.." Äläkä saata meitä-sanoista saattaisi saada käsityksen, että Jumala kiusaa meitä tahallisesti. Jaakob sanoo kirjeessään 1:13:  "Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa. Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee;" Tutkijat ovat päätyneet tulokseen, että "äläkä saata meitä kiusaukseen" tarkoittaisi suunnilleen seuraavaa: Tiedän, että minun on jouduttava kiusaukseen, koska ei ole elämää ilman kiusauksia. Mutta, kun kiusaus tulee, niin kuin sen pitää tulla, älä jätä minua sen käsiin; älä jätä minua avuttomana sen valtaan; ole vierelläni, kun tarvitsen sinua." Myös eräs toinen tulkinta on mielenkiintoinen:  Estä meitä leikkimästä kiusauksilla. Pidä meidät poissa tilanteista, joissa kiusauksella on mahdollisuus."

Kaikki pahat teot alkavat aina ajatuksista: pyydä siis Jeesusta antamaan sinulle ennen kaikkea puhtaita ajatuksia ja niin pääset voitolle sinua kiusaavista asioista. Me pyydämme tässä rukouksen osassa Isää auttamaan meitä, että voitamme kaikki eteemme tulevat kiusaukset.

Rukous alkaa ja päättyy Jumalan ylistyksellä. "Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia  iankaikkisesti. Amen.

Isä meidän-rukous on erittäin sisältörikas ja merkittävä rukous. Sitä ei voi rukoilla kevyesti ajattelematta mitä siinä sanotaan.

Siunausta toivoo Eero Virtanen.